Aha!

Jaaha. Aloitin sitten pakkaamaan. Eilen tungin hellästi juoksuaiheisia kirjoja 100 litran laatikon (vain yhden tässä tapauksessa) pohjalle. Aamulla löysin vastaavia kirjoja lisää yöpöydän virkaa toimittavalta baarituolilta. Tohkeissani lopetin netti- ja kaapelitv-liittymämmekin, mutta vasta parin viikon päähän. Toivottavasti broken english -painotteinen keskustelu langan molemmissa päissä ei edistä sopimuksen loppumista ennen asetettua päivämäärää.

Perjantaina ja lauantaina olin viimeisessä konferenssissa/seminaarissa ennen Suomeen paluuta. Kyseinen tapahtuma liittyi PSED-tutkimuksiin ja olin siellä lauantaiaamuna vähän äänessäkin kun esittelin suunnitelmaamme. Sen uudelleenkirjoittaminen odottaa nyt käsillä olevaa noin tasan vuosi sitten arvoitavaksi lähettämääni käsikirjoitusta. Sain siihen sunnuntai-iltana viimeiset korjauspyynnöt. Sietämättömän hienoa.

Olen tuossa ohessa vähän käynyt lenkillä, mutta siitä on tullut ilman kelloakin aika raastoa. Jokainen askel tekee kipeää, mikä ei ole mielestäni normaali saatika toivottava tila. Ehkä Suomessa odottavat ulkoilureitit ja pururadat parantavat minut taas 100 mailin (/vko) kerhoon. Se se vasta olisi jotain.